Tämä kasvi on ruokkinut eläinten lisäksi ihmisiä jo kymmeniä tuhansia vuosia. Se on ollut merkittävässä asemassa ravintokasvina neljällä mantereella. Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaille se on ollut jopa niin tärkeä, että joillekin heimoille se on tuonut jopa puolet vuotuisista kaloreista! Kumeyaay-kansaan kuuluva perhe on saattanut käyttää sitä jopa tuhat kiloa vuodessa ravinnokseen, eli pienen henkilöauton painon verran.

Sana villiruoka tuntuu yhdistyvän vielä monilla lähinnä villiyrtteihin, jotka nähdään melko pienimuotoisena puuhasteluna ja gastronomisena kuriositeettina. Villiyrttien kerääminen onkin usein kalorinegatiivista, eli energiaa palaa keräämiseen enemmän kuin siitä jää käteen.

PUUHASTELUSTA RUOKAOMAVARAISUUTEEN

Viime vuonna laskin, että pystyisin hyvältä paikalta keräämään minulle tärkeimmästä villiruokakasvista, eli tammenterhoista, yhden päivän aikana melkein puolet vuotuisesta energiantarpeestani! Keräämistehokkuuden lisäksi terhot ovat minulle tärkeimpiä, koska ne soveltuvat hyvin moniin erilaisiin ruokiin ja säilyvät pitkiä aikoja kuivattuina. Leivät, puurot, pastat ja oikeastaan kaikki muut leivotut tuotteet on helppo korvata terhoilla. Tosin terhojen ravintosisältö on viljoja parempi. Hiilihydraattien lisäksi tammenterhoissa on proteiinia, joka sisältää kaikki välttämättömät aminohapot, sekä rasvaa joka on melko lähellä oliiviöljyä.

tammi1

tammi4

“Suurin osa keräämästäsi on käyttökelpoista ruokaa.” -Arthur Haines, botanisti ja villiruokakouluttaja

AVAIN JÄLKIPOLVIEN RUOKKIMISEEN?

Tulevaisuuden ruokatuotannossa tammi voisi taas näytellä merkittävää roolia. Se alkaa tuottaa terhosatoa 40-60-vuotiaana, jonka jälkeen tästä pitkäikäisestä puusta on mahdollista nauttia passiivisesti tuotettua ravintoa jopa vuosisatoja! Missioni onkin edistää tammen tunnettavuutta ruokakasvina, sekä sen arvostusta ruokaa tuottavana elementtinä esimerkiksi kaupunkien vihersuunnittelussa. Poriin vuonna 2018 avattavassa ruokapuistossa tammi tuleekin olemaan avainasemassa.

tammi2

tammi3

NÄIN HYÖDYNNÄT TERHOSADON

Tammenterhot alkavat olla kypsiä nyt Etelä-Suomessa. Terhot sisältävät runsaasti tanniineja, joten sellaisenaan raakana ne eivät kelpaa ihmisravinnoksi. Niiden käsittelyyn on omat perinteiset ja modernit metodinsa, joita olen koonnut ilmaiseen 31-sivuiseen e-kirjaan, joka on ladattavissa sivustoltani villiruoka.fi. Tavoitteenani on saada kirjasta laajempi versio myös fyysiseen muotoon. Voit olla mukana edesauttamassa hanketta ennakkotilaamalla kirjan mesenaatista.

Varmista kirjan toteutuminen tilaamalla se etukäteen tästä
–> http://mesenaatti.me/tammenterhot-ruokana/

Porin ruokapuisto:
http://yle.fi/uutiset/poriin_tulee_euroopan_ensimmainen_ruokapuisto/6958496

Kirjoittaja Heikki Ruusunen on villiruoka-ammattilainen.

Lue seuraavaksi