Kesä polttelee ovella, aurinko nuolee ihon pintaa. Useille kesän kanssa synonyymi on jäätelö.Teen katalan väitteen: Väitän, että et ehkä ole koskaan maistanut aitoa jäätelöä.

Tämä siksi, että – kuten lukemattomissa muissakin tapauksissa – jäätelön teollinen valmistus tuottaa pikemmin jäätelönkaltaisia aineita, joita olemme oppineet kutsumaan jäätelöksi. Saatamme kuitenkin olla varsin kaukana siitä, mitä jäätelö parhaimmillaan on.

Nyt ei ole kyse siitä, että meidän täytyisi nousta barrikadeille teollisen jäätelön tuottajia ja kuluttajia vastaan. Ei ole kyse siitä, että täytyisi valita puolensa joko epäaidon tai aidon jäätelön syöjien leiristä.

Ei. Kyse on vain siitä, että et ehkä ole koskaan maistanut aitoa jäätelöä.

Oletko ajatellut koskaan, miksi jäätelöpakkauksissa pääosassa ovat pikemmin vetoisuus- kuin painoyksiköt? Jäätelöstä 40–50 % on ilmaa. Jäätelö tarvitsee tietenkin ilmaa ollakseen koostumukseltaan sitä, mitä sen kuuluukin olla, mutta jos ihmettelet esimerkiksi artesaanijäätelön täyteläisyyttä markettijäätelöön verraten, voi yksi syy olla massaan käytetyn ilman suhteessa.

Muun muassa ilman vuoksi markettijäätelöitä voidaan myydä edullisemmin kuin aitoa jäätelöä. Osta litran pakkaus mahdollisimman kallista ja mahdollisimman edullista markettijäätelöä ja punnitse molemmat. Veikkaan jälkimmäisen olevan huomattavasti kevyempi (ja ensimmäisen maultaan täyteläisempi). Jäätelön litrapainon tulee lain mukaan olla 475 grammaa. Toinen syy aidon jäätelön kovempaan hintaan ovat laadukkaat raaka-aineet. Haluat ostaa pallon sellaista kunnon vanhanajan vaniljajäätelöä? Katsotaan, mitä se saattaa sisältää:

Rasvaton maito, kerma, sokeri, glukoosisiirappi ,herajauhe, dekstroosi, emulgointiaine (rasvahappojen mono- ja diglyseridit), sakeuttamisaineet (johanneksenleipäpuujauhe, guarkumi, käsitelty Eucheuma-levä), luontainen vanilja-aromi, jauhettu vaniljatanko, maltodekstriini.

Miten se vanha aika näihin liittyi?

Tai maistuisiko jäätelöpuikko? Se voi olla koostettu seuraavista aineksista:

Rasvaton maito, sokeri, kaakaovoi, heratiiviste (maito), kookosöljy, kaakaomassa, glukoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi, täysmaitojauhe, maitorasva, emulgointiaineet (E471, soijalesitiini, E476), stabilointiaineet (E110, E112, E407), vaniljatangon palaset, aromit, väri (E160a).

En ruodi ainesosia tai ryhdy E-ainevääntöön, mutta yleisesti voidaan todeta seuraavaa: Massatuotettu jäätelö rakentuu käytännöllisistä syistä ja bisneksen vuoksi erilaisten maito- ja muiden jauheiden, kasvirasvojen sekä lisäaineiden ympärille. Kun kemikaalilaboratoriossa optimoitua cocktailia jatketaan riittävällä määrällä ilmaa, saadaan jotakin, jota olemme tottuneet kutsumaan jäätelöksi. En kiellä, etteivätkö edellä mainitut jääcocktailit maistuisi minullekin joskus, mutta koin valtavan valaistumisen, kun aikoinaan maistoin porilaisen Jätskibaari Vohvelin aitoa jäätelöä (myöhemmin olen maistellut lähemmäs koko valikoiman läpi). Tai kuin söin gelatopallon toisensa perään Roomassa viime elokuussa – merkinnän kuvat ovat juuri Roomasta.

Jäätelö

Tajusin, että hetkinen – en ollut koskaan aikaisemmin maistanut aitoa jäätelöä (ja että tämähän on pirun hyvää)! Eikä silläkään nyt niin väliä ole, onko se aitoa vai ei (ts. mikä on aitoa?), mutta tuo aito jäätelö on prosenttiskaalalla karkeasti arvioiden 500 % parempaa kuin jäätelönkaltaisuudet. Aidot eli alkuperäiset ainesosat eri ruoissa eivät suoraan ole autuus ja terveellisyys, mutta monesti teollisuus on kikkaillut makukombot kasaan mitä hämmentävimmillä kemikaalisekoituksilla. Aito maistuu lähes poikkeuksetta paremmalle, herkullisemmalle, mehukkaammalle, mitä ikinä.

Sitten on tietysti duuni. Olen katsonut vierestä, kun artesaanijäätelöä valmistetaan käsityönä. Olen katsellut tiskin vierestä, kun tuota jäätelöä myydään hymy huulessa, aito ylpeys tuotteesta sydämessä ja silmäkulmassa.

Jäätelöbaari

Toisaalta olen katsonut videota siitä, kun tuhannen litran jäätelönkaltaisuusmassa syöksyy rosteripinnoitetun tuotantokoneiston vaiheesta toiseen. Olen kuullut, miten valtamerkit valtaavat isolla rahalla kaupunkien kuumimmat jätskinmyyntispotit ja nähnyt, miten kuluttaja tietenkin valitsee ne helppouden ja vaivattomuuden vuoksi. Ja olen nähnyt, miten nuori kesätyöläinen myy pallon jäätelönkaltaisuutta kovalla katteella ja sellaisella ilmeellä, että työsuhteen ehdot eivät ehkä ole parhaimmasta päästä (tämä on vain fiilis ja kokemus, ei perustu faktatietoon).

Maksan ensin mainitusta jäätelöstä ilomielin kaksi kertaa enemmän. Jos minulla ei ole varaa, syön jäätelöä puolet vähemmän (ihan fiksu veto sekin kaltaiselleni herkuttelijalle). Aitoa jäätelöä saattaa kuitenkin yllättäen saada lähes samaan hintaan kuin jäätelönkaltaisuutta. Jätskibisnes onkin kesän kuumin sijaintibisnes – kuluttajalle tuntuu merkitsevän vain se, että tavaraa on käden ulottuvilla. Laadusta viis.

Aitoa jäätelöä ei valitettavasti ole saatavilla läheskään kaikista Suomen kaupungeista (tai välittömästi käden ulottuvilta). Jotkin kahvilat myyvät lähialueilla tehtyjä artesaanituotoksia. Kauppojen valikoimista löytyy tätä nykyä myös muutamia jäätelöitä, jotka on tehty laatua, pikemmin kuin katetta, kunnioittaen. Jos oikein innostuu, erinomaista jäätelöä voi valmistaa myös kotona. Muusattu ja pakastettu banaani raakakaakaolla ja muilla herkuilla höystettynä on muuten erinomainen jäätelön korvike.

Lopuksi kesähaaste itse kullekin: Selvitä, mistä voit saada aitoa tai edes vähän parempaa artesaanijäätelöä käsiisi ja maista moista edes yhden kerran tulevana kesänä. Varoituksen sanana pitänee kuitenkin todeta, että niistä maailmoista ei välttämättä ole paluuta.

Teksti Jani Wahlman
Kirjoittelen myös muita blogeja:

Elämän päivittämiseen kokonaisvaltaisemmin perehdyn Päivitetty elämä -blogissani http://paivitettyelama.com/

Laadukkaaseen kahviin, suklaaseen ja muihin herkkuihin tutustun Kahvia & Suklaata -blogissani http://kahviaetsuklaata.blogspot.com/

Asenneasioita ja filosofisempia kiemuroita pohdin Hidasta elämää -sivuston Vakaalla maalla -blogissani http://hidastaelamaa.fi/author/jani-wahlman/

Lue seuraavaksi