Christian Lankinen valmistui Lapin Ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi tänä keväänä. Opinnäytetyössään hän tutki lakkakäävän viljelymahdollisuuksia suomalaisilla puulajeilla. Hän on perehtynyt ekologiseen metsänhoitoon, luonnontuotteisiin ja lääkesienten viljelyyn. Työharjoittelun hän suoritti Innsbruckissa Itävallassa Euroopan suurimmalle lääkesienifirmalle ja siententutkimuskeskukselle.

Makrophagia, eli sienten syönti taide, juontaa juurensa muinaisiin aikoihin. Kreikan sotilaat söivät erilaisia sieniä, jotta he saivat voimia taisteluihin. Muinaiset Asteekit ja Egyptin faraot pitivät syötäviä sieniä jumalten ruokana. Ihmiset ovat keräilleet sieniä tuhansia vuosia sekä ruuaksi- että lääkkeeksi.

Kiinalaiset aloittivat sientenviljelyn Siitakella noin 1100 luvulla. Kiinalaiset oivalsivat siirtää tukkeja kasaan Shiitake sienten viereen, kun sieni syksyllä laski biljoonat itiönsä ilmaan leijumaan. Tällä menetelmällä viljeltiin sieniä pitkään kunnes puhtauden tärkeys rihmaston alkuvaiheissa ymmärrettiin. Agaricus bisporus oli ensimmäinen sieni lännessä, jota alettiin viljelemään kompostilla Ranskalaisissa luolissa vuonna 1650 Pariisin lähellä. Luolissa oli hyvin korkea ilmankosteus, mikä soveltuu mainiosti sienten viljelyyn. Sieniviljely kaupallistui USA:ssa 1800 luvun lopulla, mutta vasta 1900 luvun alussa onnistuttiin tekemään puhdasviljelmä.

Nykyään maailman eniten viljeltyjä sieniä ovat Agaricus, Pleurotus (Osterivinokas) ja Shiitake. Kaukoidässä syödään vuodessa yli 20 kertaa enemmän viljeltyjä sieniä ihmistä kohden kuin Suomessa.

Professori David L. Hawksworthin mukaan maapallolla on yli 1,5 miljoonaa eri sienilajia, joista tunnetaan noin 14 000–22 000 (Hawksworth 2001). Tunnetuista sienilajeista käytetään noin 700 ruokana ja noin 400:lla tiedetään olevan lääkinnällisiä vaikutuksia (Halmetoja 2014)

Ihmisen mahalaukussa ravinto pilkkoutuu sisäisesti, kun sienet hajottavat sen erilaisten entsyymien avulla ulkoisesti. Rihmasto joutuu taistelemaan luonnossa bakteerien, virusten ja muiden sienten kanssa, joihin ne kehittävät hyvin vahvoja puolustusmekanismejä. Immuunisolumme reagoivat hyvin vahvasti sienisokereihin (polysakkaridit) mikä todennäköisesti johtuu siitä, että immuunijärjestelmämme on kehittynyt jatkuvassa taistelussa sienipatogeenejä vastaan. Polysakkaridit moduloivat immuunijärjestelmää sieni- sekä muita patogeenejä ja syöpäsoluja vastaan (Powell 2014, 24). Lääkinnällisten sienten antibakteerisista, anti-viraaleista ja immuniteettiä moduloivista ominaisuuksista voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. Tämä artikkeli keskittyy kuitenkin sienten viljelyyn. Seuraavassa videossa kerrotaan maailman tunnetuimman lääkesienen lakkakäävän lääkinnälliset ominaisuudet 20 minuutissa asiasta kiinnostuneille. Suosittelen myös Jaakko Halmetojan kirjoittamaa Pakurikääpä-kirjaa, josta on ilmestynyt jo toinen painos, sekä Mycology Pressin tietokantaa.

Näin pääset liikkeelle sieniviljelyssä

Sienten viljelyssä voidaan periaatteessa hyödyntää mitä tahansa hiilipitoista biomassaa. Useimmiten kuitenkin käytetään puulastuja, sahanpurua, olkia tai kahvinpuruja. Osterivinokas tuottaa sieniä vaikka vessapaperirullassa. Permakulturisti löytää raaka-aineet sientenviljelyyn teollisuuden jätteistä ja parhaimmassa tapauksessa saa niiden poisviennistä vielä palkkaa 🙂

Pääasiassa sinulla on kolme vaihtoehtoa millä aloitat sienten viljelyn. Ensimmäinen vaihtoehto on, että teet niin sanotun ”spore printin”. Käännät sienen heltat alaspäin puhtaalle paperille, odotat päivän ja keräät itiöt. Itiöt joko siirretään puhtaaseen veteen tai ”sieniruokaa” sisältävälle petrimaljalle, josta ne aloittavat rihmaston kasvun. Tämä toimenpide ei sovellu aloittelijalle, koska ympäristön missä itiöitä kerätään ja siirrellään tulee olla erittäin puhdas (laminaarivirtauskaapin steriili ilmavirta).

sientenviljely

Toinen vaihtoehto on, että ostat valmiin rihmaston perustamastani kotimaisesta sienikaupasta Nordic Fungilta. Rihmastoa myydään useimmiten jyväympin (grain spawn) tai sahanpuruympin (sawdust spawn) muodossa, jolla inokuloit (ymppäät) kasvualustasi, jossa sienet tulevat kasvamaan. Suosittelen valmiin ympin ostamista alan ammattilaisilta.

Kolmas vaihtoehto on, että keräät luonnosta täysikasvuisen sienen ja heität sen vesiämpäriin, lisäät teelusikallisen suolaa ja kahvikupillisen melassia tai täysruokosokeria (spore mass slurry). Itiöt alkavat itää vedessä muodostaen mikroskooppista rihmastoa (hyphae). Muutaman päivän päästä saatat jo nähdä ohuen kerroksen rihmastoa kasvamassa vedessä. Kaada tämä soppa toivottuun kasvualustaan, jossa haluat sienesi kasvavan, ja toivo parasta. Olen kuullut että eräs nuori mies onnistui tällä menetelmällä siirtämään kanttarellejä nuoreen kasvatusmetsään. Tämä menetelmä on hyvin epävarma verrattuna ammattilaisen valmistamaan sahanpuruymppiin. Tuhansista geneettisesti erilaisista rihmastonaluista vain muutama löytää itselleen partnerin, muodostaa rihmaston, ja alkaa kolonisoimaan kasvualustaa. Kanta joka selvisi tästä kaikesta on todennäköisesti paras kanta kasvualustallesi, oli se sitten olkea, kahvinpuruja tai puulastuja.

Voit myös ostaa kaupasta Osterivinokkaan tai Shiitake-sienen ja leikata sen tyvestä palasen, jonka asetat kosteaan pahviin. Itse keitän vedenkeittimellä vettä ja kaadan sen muoviastiaan, jossa on pahvilaatikon palasia. Annan veden olla siellä noin 10 minuuttia, jonka jälkeen kaadan sen pois. Leikkaan terävällä veitsellä palasen jalan tyvestä helttojen vierestä. Sen jälkeen siirrän puhtailla käsillä sienenpalasen pahvien väliin.  Muutaman viikon päästä mulla on oma pahvissa kasvava sieniymppi,  jonka voin siirtää kasvualustaan pihalle sahanpuruun ja puulastuihin.

Kasvualusta, jossa haluat kasvattaa sieniä olisi parasta kuumentaa, jotta bakteerit ja muut sienirihmastot kuolevat. Tähän tarkoitukseen tarvitset painekattilan. Peruskasvualusta, joka koostuu sahanpurusta, puulastuista, kaurahiutaleista ja kipsistä, tulee kuumentaa noin 2 tunnin ajan 121 asteessa 1,034 barissa (15 psi). Tätä prosessia kutsutaan yleiskielellä kasvualustan sterilisoinniksi, vaikka kyse ei ole täydellisestä bakteerien ja sienirihmastojen eliminoinnista kuumennuksen aikana.

Jotkut sienet kuten esimerkiksi Osterivinokas Pleurotus ostreanus kasvaa hyvin oljella. Olkea ei tarvitse sterilisoida vaan pelkkä pastörointi riittää. Amatöörimykologit ovat kehitelleet ekologisen kylmäpastorointi menetelmän, jossa oljet yksinkertaisesti vain upotetaan viikoksi veden alle, jolloin aerobiset bakteerit kuolevat ja anaerobiset lisääntyvät. Viikon jälkeen olki nostetaan vedestä jolloin anaerobiset bakteerit kuolevat kosketuksessa ulkoilmaan. Kätevää eikö?

Sterilisointi on pajon energiaa vievä prosessi varsinkin meikäläisillä, kun käytämme puuta painekattilan lämmittämiseen. Radical Mycologyn Peter McCoyn kokemuksen mukaan nopeakasvuiset aggressiiviset puunlahottajasienet kuten Osterivinokas Pleurotus ostreanus,  Runkokynsikäs Hypsizygus ulmarius ja Viljelykaulussieni Stropharia rugosoannulata eivät välttämättä edes tarvitse sterilisointia mikäli kasvualusta ympätään isolla määrällä rihmaston valtaamaa sahanpuruymppiä. Yksi osa sahanpuruymppiä viiteen osaan kasvualustaa pidetään hyvänä suhteena. (Darvish 2013, 146)

sieniistutus

Missä voit kasvattaa sieniä?

Aloitteleville mykologeille helpoin ratkaisu on ehdottomasti ulkoviljely. Voit muodostaa sienipedin varjoisaan paikkaan puutarhassasi. Levität pahvia maahan, lisäät puulastuja, kastelet ja levität sahanpuruympin tasaisesti kasvualustalle. Voit lisätä puuhaketta sienille joka kesä, jotta kanta pysyy hengissä.  Tarkemmat oheet löytyvät lakkakääpä blogista.

Mikäli sinulla ei ole puulastuja käytettävissä voit ostaa myös puutappeja, joissa on sienirihmasto valmiina. Poraa reikiä vedessä liotettuun pölkkyyn tai vasta kaadetun puun kantoon ja hakkaa varovasti vasaralla tapit puuhun. Rihmasto alkaa kolonisoimaan puuta. Mikäli rihmasto on nopea ja saa kasvaa lämpimässä voit odottaa satoa jo samana syksynä. Rihmasto pilkkoo selluloosaa puusta niin kauan kuin sitä on jäljellä muodostaen sieniä joka syksy kunnes puu on täysin maatunut. Hyvin usein omakotitalon asukkaat kaatavat puita pihaltansa ja tilaavat kaivurin poistamaan kannot. Kantoihin ympätty sienirihmasto lahottaa kannon viidessä vuodessa.

Jenkkien tunnetuin sienitieteilijä Paul Stamets on ympännyt metsäkoneen teräketjuöljyyn sieni-itiöitä. Koneen kaataessa puun leviävät itiöt samalla kantoon. Maatuvat kannot muuttuvat uusien taimien kasvualustaksi tuottaen samalla arvokkaita lääkinnällisiä sieniä.

Sisäviljelyssä lisäät kasvualustan hengittävään muovipussiin tai lasipurkkiin. Nordic Fungi suosii leveäkaulasia lasipurkkeja niiden uudelleenkäytettävyyden vuoksi. Lasipurkin kanteen tehdään muutama reikä ja lisätään hengittävää micropore (haava) teippiä. Nykyaikainen minigrip-pussi, jossa on liikuteltava suljin, sopii myös sieniviljelijän tarkoitukseen, mikäli sinulla ei ole kaupallisia sieniviljelypusseja. Pussin toinen reuna jätetään hieman auki ja aukkoon lisätään polyesterivanua (poly-fil), jotta rihmasto saa happea (Darwish 2013, 43).

Kun rihmasto on kolonisoinut kasvualustan ja ensimmäiset sienenalut näkyvät jo pussissa/purkissa, on sieniviljelijän siirrettävä kasvualusta kasvatustilaan. Reishi kasvattaa antleria (sarvia) pussin sisällä jos sulla ei ole kosteaa tilaa mihin laittaa sienet. Itiöemää se ei kuitenkaan muodosta pussin sisällä johtuen korkeista hiilidioksiiditasoista. Kasvatustilassa pitää olla hyvä ilmanvaihto ja korkea kosteuspitoisuus 90-95%. Psilocybesienten kasvattajat käyttävät muovisia läpinäkyviä laatikkoja, joiden kannet on porattu täyteen reikiä. Ulkoilmaa pumpataan akvaariopumpulla laatikon sisällä olevaan vedellä täytettyyn pulloon, josta nousee kuplia kosteuttamaan laatikkoa. Laatikon seiniä täytyy myös suihkutella vedellä päivittäin, jotta kosteus pysyy tarpeeksi korkeana. DIY-sieniviljelijä voi käyttää mielikuvitustaan kasvatustilan suunnittelussa. Nordic Fungilta voi mielellään kysellä kasvatusvinkkejä. Youtubesta löytyy inspiraatiota hakusanoilla Mushroom Grow Room.


spore
Sienissä piilee valtava potentiaali

Sienirihmastoa, kasveja ja mikrobeja voi käyttää saastuneen maaperän ja veden puhdistukseen. Bioremediation-termiä käytetään biologisista puhdistusmenetelmistä ja mycoremediation on sienillä puhdistamista. Eri sienten rihmastot pystyvät hajottamaan orgaanisia hiilipohjaisia aineita vähemmän haitallisiksi tai vaarattomiksi. Tietyt kasvit ja sienet imevät itseensä suuria määriä raskasmetalleja ympäristöstään. Metallit eivät häviä mihinkään, mutta sienet ja kasvit voidaan kerätä ja hävittää ongelmajätteenä. Ruohonjuuritason bioremeditaatioprojekteja kuvaavan Leila Darwishin kirja Earth Repair antaa lukijalle kattavan kuvan bioremediaation mahdollisuuksista.

rihmasto

Kuvassa vasemmalla universumi ja oikealla sienirihmasto. 

Suosittelen kaikkien syväekologien tutustumaan Radical Mycologyn projekteihin. Radical Mycologyn pääjehu Peter McCoy on esimerkiksi siedättänyt Osterivinokkaan käyttämään tupakantumppeja (ongelmajätettä) ravinnokseen. Radical Mycology on myös mukana The Amazonian Mycorenewal Projectissa, jossa Öljy-yhtiö Texacon saastuttamia isoja alueita sademetsässä puhdistetaan sienirihmaston avulla.

Paul Stametsin Mycelium Running – How mushrooms can save the world on hyvin inspiroiva kirja, joka innosti itseäni lähtemään tälle polulle. Harbhajan Singhin kirjoittama paksu opus Mycoremediation -Fungal bioremediation esittää kaiken tähän mennessä tehdyn tieteellisen tutkimuksen sienten hyödyntämisestä maaperän ja vesien puhdistamisessa. Talvivaaran jätevesien metallit voitaisiin kenties kerätä sienten ja kasvien avulla ennenkuin ne lasketaan Nuasjärveen? Ravinnokseen muovia käyttävien sienten tutkimusta pitäisi lisätä ympäristön puhdistamiseen. Onneksi mykologia on nouseva nuori tiede.

Terveisin Christian Lankinen,
Nordic Fungi

Nordic Fungi verkkokauppa tarjoaa sieniymppejä kotiviljelijöille ja tuottaa lakkakääpää Tyrnävällä.
Instagram.com/ottiotila

Lähteet:
Halmetoja Jaakko 2013, Pakurikääpä, Tampere. J. Halmetoja Studios.

Powell M 2014, Medicinal Mushrooms A clinical guide, Mycology press

Hawksworth, D 2001. The magnitude of fungal diversity: the 1.5 million spices
estimate revisited. Viitattu 13.12.2014 http://courses.eeb.utoronto.ca/eeb331/Hawksworth,%202001.pdf

Darvish, L 2014, Earth Repair, New Society Publishers
Paul Stamets – Solutions from the Underground | Bioneers

Paul Stamets – How Mushrooms Can Save Bees & Our Food Supply | Bioneers

http://mushroominfo.com/history-and-background/
http://www.slideshare.net/jannatiftikhar/world-production-of-edible-mushrooms-and-edible-mushrooms-of-pakistan
http://www.botany.hawaii.edu/faculty/wong/BOT135/Lect16.pdf

Lue seuraavaksi