Ostitko kaupasta juuri punaisella alennustarralla merkatun leipäpussin, jogurttipurkin tai juustokimpaleen, jonka parasta ennen –päiväys uhkaa pian ylittyä? Onneksi olkoon: vähensit juuri omalla panoksellasi kyseisen kaupan ruokahävikkiä! Tekosi tuntuu ehkä pieneltä, mutta ainakin se on pois siitä 65 miljoonan ruokakilon kuormasta, joka syntyy vuosittain suomalaisten kauppojen elintarvikehävikistä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan tästä ruokamäärästä vain murto-osa, noin 10-15 prosenttia, viedään ruoka-apuun, vaikka ruokaa tarvitsevia ihmisiä riittää jonoiksi asti. Kaiken lisäksi Luonnonvarakeskuksen sivuilla kerrotaan, että ruoka-avun tarve näyttää olevan vain kasvamaan päin niin Suomessa kuin muuallakin Pohjoismaissa.

Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että hävikkiruokaa aletaan hyödyntää maassamme entistä suuremmalla volyymillä. Tästä hyötyvät niin ihmiset kuin luontokin. Tämän tietävät myös From Waste to Taste –hankeen vetäjät, jotka haaveilevat perustavansa Helsinkiin keväällä 2016 Suomen ensimmäisen hävikkiruokaravintolan ja ruoankierrätyskeskuksen. Hankkeen toteutuminen on enää viikoista kiinni, sillä jos ravintolan perustamista varten pystyyn laitettu mesenaattikampanja ei kerää taakseen tarpeeksi tukijoita, hanke raukeaa ja rahat palautuvat rahoittajille.

Kevennä ympäristökuormaa – vähennä hävikkiä

From Waste to Taste -hanke kertoo verkkosivuillaan taistelevansa ruokahävikkiä ja ilmastonmuutosta vastaan. Ruokahävikin vähentäminen onkin merkittävä ilmastoteko. Kun syömäkelpoinen elintarvike heitetään roskiin, on kaikki ruoan tuotantoketjun aikana aiheutuneet päästöt puskettu ympäristöön turhaan.

Ruoantuotantoon käytetyt energiavarat valuvat myös hukkaan, kuten myös pelloilla, tehtaissa ja kaupoissa työskennelleiden ihmisten työ. Myös ruokajätteen maatumisesta aiheutuvat metaanipäästöt kuormittavat ilmastoa, mutta nämä määrät ovat mitättömän pieniä prosentteja ruoantuotannosta syntyneiden ilmastopäästöjen rinnalla.

Ruoka-avun jakaminen vähentää selkeästi hävikkiruoan määrää, ja elintarvikkeita tarvitsevia maassamme riittää. Varsinkin osa-aikatyötä tekevien, yksinhuoltajien ja pientä eläkettä saavien määrä ruoka-apua tarvitsevien joukossa on Kirkon tiedotuskeskuksen lokakuisen tiedotteen mukaan kasvanut jatkuvasti.

Ruoan jakaminen apua tarvitseville on onneksi organisoitu Suomessa tehokkaasti. Tästäkin huolimatta ruokaa joutuu vuosittain valitettavan paljon hukkaan. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, etteikö ruoka kelpaisi avuntarvitsijoille: elintarvikkeiden eteenpäin lahjoittaminen ei nimittäin ole niin yksinkertaista kuin luulisi.

Ruoan turvallisuudesta ei Suomessa tingitä

Eviran määräysten mukaan ruoka-apuun annettavien elintarvikkeiden on oltava ehdottoman turvallisia. Tämä tarkoittaa, että ravintoloista, kaupoista ja laitoksista hävikkiin päätyvän ruoan välittäminen täytyy hoitaa asianmukaisella ja turvallisella tavalla. Kuiva-aineiden ja leipien kohdalla turvallisuusmääräysten noudattaminen vielä onnistuu ongelmitta, mutta esimerkiksi lihan, kalan ja maitotuotteiden kohdalla elintarvikkeiden kuljetus ja säilytys voivat tuottaa ruoka-apua jakaville organisaatioille suurta päänvaivaa.

”Viimeinen käyttöpäivä” tai ”viimeinen käyttöajankohta” –merkinnällä merkittyjä tuotteita ei saa Eviran mukaan myydä tai luovuttaa asiakkaille sellaisenaan päiväysmerkinnän ylittymisen jälkeen lainkaan. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa helposti pilaantuvat elintarvikkeet, kuten kypsentämättömät lihavalmisteet ja pastöroimattomat ja kypsyttämättömät maitotuotteet.

”Parasta ennen” -päiväyksellä merkittyjä tuotteita saa luovuttaa ja jopa myydä myös päiväysmerkinnän ylittymisen jälkeen, jos tuotteen kunto on moitteeton. Turvallisuussyistä ihmisille jaetutut ruoka-apukassit sisältävätkin paljon tuotteita, jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä. Helposti pilaantuvat tuotteet päätyvät siten usein tunkiolle.

Ruoka-apuun tuoreena lahjoitetuista elintarvikkeista saa kuitenkin valmistaa ruokaa, jota saa tarjota vielä päiväysmerkintää seuraavana päivänä, mutta tuotteet tulee kuumentaa vähintään 70 asteen lämpötilaan. Kuumentamatta helposti pilaantuvia, päiväysmerkinnän jo ohittaneita elintarvikkeita ei saa käyttää.

Esimerkkiä Alankomaista

Hyväntekeväisyysjärjestöt tekevät jo nyt arvokasta työtä jakamalla ruoka-apua sitä tarvitseville, mutta järjestöjen resurssit ovat rajalliset. Siten esimerkiksi hävikkiruoasta valmistettujen aterioiden valmistaminen on haasteellista: tämä vaatisi erittäin hyvää organisointia, asianmukaisia tiloja ruoan valmistusta, säilytystä ja tarjoamista varten sekä runsaasti aktiivisia, hyväntahtoisia ihmisiä.

Mahdotonta tällaisen toiminnan pyörittäminen ei kuitenkaan ole: Alankomaissa sijaitseva InStock-ravintola on tästä loistava esimerkki. Tämän hävikkiruoasta aterioita valmistavan ravintolan kokit loihtivat asiakkailleen päivittäin vaihtuvista raaka-aineista herkullisia annoksia, jotka miellyttäisivät taatusti kovemman luokan kulinaristejakin.

Monet saattavat tässä vaiheessa kysyä, milloin näin innovatiivista hävikkiruoan hyötykäyttöä aletaan harjoittaa myös Suomessa. Vastaus tähän on, että mahdollisesti jo ensi keväänä!

Vain rahoitus puuttuu

InStock-ravintolan toiminnasta inspiroituneen From Waste to Taste –vetäjätiimin unelma hävikkiruokaravintolasta ja ruoankierrätyskeskuksesta on tällä hetkellä kiinni ainoastaan hankkeen rahoituksesta. Voittoa tavoittelemattoman hankkeen rahoituskampanjan tarkoituksena on kasata kokoon varat logistiikkaketjun järjestämistä, tilojen ensimmäisiä vuokria ja pintaremonttia sekä sisustusta varten.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on myöntänyt hankkeelle avustusta, jotta From Waste to Taste voisi työllistää pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. ESR:n myöntämät tuet tulee kuitenkin käyttää ainoastaan työllistämiseen liittyviin tukitoimiin. Siten ravintolan perustamiskustannukset tulee saada kasaan muilla keinoin – esimerkiksi mesenaattikampanjan avulla.

Hanketta voi tukea esimerkiksi ostamalla ravintolaan etukäteen lounaslipukkeita tai illallispaketteja. Hanke toteutuu, jos verkosta ostetuille tuotteille kertyy arvoa vähintään 20 000 euron edestä ennen ystävänpäivää. Reilu neljäsosa vaaditusta budjetista on jo kasassa, joten hävikkiruokaravintolahankkeen toteutuminen voi hyvinkin onnistua: kolmessa viikossa voi tapahtua vaikka mitä!

Jos olet kiinnostunut tukemaan ruokahävikkiravintolan syntyä, klikkaa tästä.

Lähteet: From Waste to Taste, Evira, Kuluttajaliitto, Saa syödä!, Luonnonvarakeskus, Evl.fi

Lue seuraavaksi