”Sitruunahappo ei sovi homeoireisille”, neuvoi ystäväni minua. Mitä? Eikös sitruunahappo ole täysin turvallinen ja luonnollinen lisäaine?

Ei ainakaan luonnollinen. Sitruunahapon valmistuksessa käytetään kosteusvaurioiden yhteydessäkin yleisesti tavattavaa Aspergillus niger -hometta.

Syksyinen homeoireiluni rauhoittui nopeasti lyhytaikaisen remonttihomealtistuksen päätyttyä. Tai siltä ensin tuntui. Oliko flunssa tulossa, vai mistä väsymys ja voimaton olo? Liikaa stressiä, siitäkö unohtelu ja alakulo? Eräänä päivänä tajusin olevani hidas, todella hidas. Paitsi ajattelu, myös liikkuminen oli käynyt hyvin tahmeaksi. Nukuin, rentouduin, tankkasin vitamiineja, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Mitään selkeitä fyysisiä oireita, kipuja, ihottumaa tai muuta sellaista ei ollut. Vain selittämättömät yleisoireet. Laahustin päivät läpi suoriutuen juuri ja juuri pakollisista perheellisen tehtävistä. Motivaatio lähestyi nollaa. Kunnes sain ystävättäreltäni tuon tärkeän vihjeen.
Sitruunahappo.

sitruunahappo_nainen

Ryhdyin tutkimaan asiaa. Sitruunahaposta syntyy mielikuva raikkaan tuoksuvasta sitruunasta. Aromikas ja vitamiinirikas hedelmä on valitettavasti kaukana tämän päivän yhdestä yleisimmästä lisäaineesta. E330 on tavallinen säilöntä- ja happamuudensäätöaine elintarvikkeissa. Sitä käytetään hiustenhoitoaineista sikojen ripulilääkkeisiin ja kalkkisaostumien poistoaineisiin. Se löytyy valmistusaineluettelosta usein nimellä citric acid.

Sitruunahapon maailmanlaajuinen kulutus on valtava. Sitä tuotetaan tehtaissa homeesta ja maissisiirapista.

Sitruunat sisältävät sitruunahappoa 7−9 prosenttia. Happoa eristettiin mehusta vuoteen 1919 saakka, jolloin Belgiassa käynnistettiin ensimmäinen Aspergillus niger -homeeseen perustuva käymistekninen tehdas. Sen jälkeen on löydetty useita muitakin sitruunahappoa tuottavia mikrobeja (esimerkiksi Penicillium, Trichoderma, Candida ja Pichia), mutta A. niger on säilynyt päätuotantomikrobina sen hyvän tuotantokyvyn ja sivutuotteiden vähäisyyden vuoksi.

Kehittyvä elintarvike

Suurin osa sitruunahapon tuotannosta tapahtuu Kiinassa. Sekä käytetty home (Aspergillus niger), että maissi ovat enimmäkseen geenimanipuloituja. Suomessa myös luomutuotteissa tämän lisäaineen käyttö on sallittua. Sitruunahappoa ei ole saatavana luomulaatuisena.

Kävin läpi jääkaapin ja ruokakomerot. Useasta päivittäin käyttämästäni elintarvikkeesta löytyi sitruunahapon E-koodi 330. Myös sitruunahapon suoloja, sitraatteja, löytyi (E331, E332, E333, E380 ja E1505). Pahimpana nestemäinen monivitamiinivalmiste. Lopetin kyseisten tuotteiden käytön ja muutamassa päivässä pääni alkoi kirkastua. Väsymys väistyi ja voimat alkoivat palata. Viikossa oireet olivat poissa lähes täysin.

Sitruunahappoaltistuksesta koettuja oireita:

  • väsymys, uupumus, voimattomuus
  • aivosumu, muistiongelmat, aloitekyvyttömyys, alakulo
  • turvotus, kutina
  • allergiat, astma
  • päänsärky

Tutkimustietoa teollisesti tuotetun sitruunahapon pitkäaikaiskäytön vaikutuksista on vaikea löytää. Sitrushedelmän mehusta eristetyn sitruunahapon ero tuoreesta sitruunasta puristettuun mehuun on jo ilmeinen.

Uuden kuluttajatietoasetuksen keskeinen ajatus on, ettei kuluttajaa saa johtaa harhaan. Bioteknisesti tuotettuja elintarvikkeiden raaka-aineita selaillessa herää kysymys, onko esimerkiksi aromi luontaista, kun se on tuotettu reaktorissa. Maun antava molekyyli on sama, mutta johdetaanko kuluttajaa harhaan?

Kehittyvä elintarvike

Mutanttihomeilla tuotettu sitruunahappo saattaa kemialliselta koostumukseltaan näyttää samalta kuin luonnon tuottama. Se voi jopa irrottaa ruosteen ja kalkkisaostumat yhtä tehokkaasti. Mutta erottaako elimistö sitä alkuperäisestä vai kokeeko aineen vieraana? Entä epäpuhtaudet? Kun saamme lukuisia erilaisia biokemiallisesti tuotettuja aineita jatkuvasti elimistöömme, kuka tietää niiden yhteisvaikutuksista?

Ei kukaan.

Linkkejä:
Wikipedia – Citric acid
Luomu.fi

Anne Engholm

sitruunahappo_anne

 

Lue seuraavaksi