Tämä ei ole mitenkään rattoisaa luettavaa. Kerää kuitenkin kaikki rohkeutesi ja tutustu byrokratian kiemuroihin täällä Suomessa yhden karun esimerkin avulla. Tätä ei todeksi voi uskoa, mutta valitettavasti näitä tässä kirjoituksessa todettuja mätäpaiseita ponnahtaa esille Suomen virkamieskunnasta riittämiin ja Monsanton rahat kelpaavat vaikka terveys menisi koko kansalta.

shristen_kolumni_koivutisle_sisältökuva

TISA-sopimuksen salaisuudetValviran touhutGlaxoSmithKlinen murhatMehiläinen-konsernin häpeä ja geenimuuntelu-hämäyksen alkeet olivat vain alkusoittoa tämänpäiväiselle paljastukselle.

Suomi ei ole mikään lintukolo. Suomi taitaa olla täynnä oikeita mätäpaiseiden kasaumia. Kerron nyt esimerkin siitä millainen valta Monsanton lobbareilla, Euroopan unionin virkamiehillä ja suomalaisilla mätäpaise-byrokraateilla on Suomessa.

Alavieskalainen yritys on kehittänyt täysin luonnonmukaisen torjunta-aineen, joka voisi korvata esimerkiksi Monsanton kehittämät tuhoisat torjunta-aineet. Glyfosaattia ei enää tarvitsisi kylvää Suomen pelloille.

Kyseessä on koivutisle, joka tehoaa jättiputkiin, rikkakasveihin, etanoihin ym ym. Karkottaa ei toivotut eläimet, estää hajottajasienten kasvua.

Todella hyvä tuote, mutta yhtiö on taistellut yli kymmenen vuotta, jotta tuote saisi myyntiluvan täällä Suomessa. Monsanto ja muut kemian laitokset omine tuotteineen ovat estäneet nämä aikeet ja tietenkin Suomen mätäpaise-byrokraatit.

Kohta saamme taas lukea lehdistä, että jättiputket valtaavat Suomea, niitä yritetään hävittää. Vaihtoehtona on tietenkin Monsanton glyfosaatti. Eihän luonnontuote nimeltään koivutisle voi tulla kyseeseen, vaikka se tutkitusti tehoaa jättiputkiin.

Koivutisle on hyvin tutkittu luonnontuote ja toimivaksi todettu kenttäkokeissa. Aiheesta on tehty mm. väitöskirja.

Torjunta-aineiden käyttöä tulee vähentää ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien vaarojen vuoksi. Monien synteettisten torjunta-aineiden jäämiä ja hajoamistuotteita löytyy sekä maaperästä että pohja- ja pintavesistä. Samanaikaisesti ilmastonmuutos kiihdyttää monien kasvituholasten leviämistä, joten torjuntaa tarvitaan. Esimerkiksi lehtokotilot (Arianta arbustorum) ja espanjansiruetanat (Arion lusitanicus) ovat lisääntyneet viime vuosina runsaasti aiheuttaen ongelmia erityisesti kotipuutarhoissa.

EU:n torjunta-ainestrategian tavoitteena on luonnon omien torjuntamekanismien laajempi käyttöönotto ja synteettisten kemikaalien osittainen korvaaminen helpommin hajoavilla tuotteilla. Kasviperäiset aineet ovat tärkeä ryhmä tavoiteltaessa synteettisten torjunta-aineiden aiheuttamien ympäristöriskien hallintaa. Kasviperäisillä yhdisteillä voidaan joko korvata osa synteettistä kemikaaleista tai vaihtoehtoisesti vaikuttaa niiden käyttäytymiseen ympäristössä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin koivuperäisten hidaspyrolyysituotteiden – koivutervan, koivutisleen ja biohiilen käyttöä kasvinsuojelussa. Tavoitteena oli selvittää pyrolyysinesteiden tehokkuus nilviäistorjunnassa, sekä arvioida käytön aiheuttamat riskejä ympäristölle. Lisäksi tutkittiin voidaanko koivutisleen ja biohiilen avulla vaikuttaa glyfosaatin, Suomessa käytetyimmän herbisidin, kulkeutumiseen ympäristössä.

Tutkimukset osoittivat että pyrolyysinesteet eivät tappaneet kotiloita. Sen sijaan niillä oli merkittävä kotiloita ja etanoita karkottava vaikutus. Tisleiden ympäristötoksisuutta selvitettiin lukuisilla kokeilla sekä riskinarviointilaskelmilla. Koivutisleellä ei havaittu olevan pitkäaikaisia vaikutuksia maaperän avainlajeihin. Riskinarviointiaineiston perusteella koivutisleen (PIENEMPI400 L ha-1) ympäristölle aiheuttamat riskit voidaan arvioida vähäisiksi.

Alustavan aineiston perusteella biohiili vähensi glyfosaatin huuhtoutumista maaperästä 24-27%. Tisleen vaikutuksesta glyfosaatin liikkumiseen saatiin ristiriitaisia tuloksia. Biohiili ja tisle eivät vaikuttaneet glyfosaatin hajoamiseen maaperässä.

Väitöskirjatutkimus osoittaa koivupuun pyrolyysineisteissä olevan potentiaalia tehokkaaseen, halpaan ja ympäristölle vähäriskiseen nilviäistorjuntaan. Koska koivutisle havaittiin ympäristön kannalta turvalliseksi ja vähäriskiseksi, synteettisten torjunta-aineiden aiheuttamia riskejä on mahdollista vähentää ottamalla koivutisle osaksi kasvinsuojelua. Myös biohiilellä voidaan vaikuttaa synteettisten torjunta-aineiden aiheuttamiin riskeihin mm. vähentämällä torjunta-aineiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin. Tämän tutkimuksen tuloksiin perustuen voidaan koivuperäisillä hidaspyrolyysituotteilla todeta olevan useita käyttökohteita kestävän kasvinsuojelun edistämiseksi.

Potential of the slow pyrolysis products birch tar oil, wood vinegar and biochar in sustainable plant protection : pesticidal effects, soil improvement and environmental risks (Hagner, Marleena, vuonna 2013)

Jo yli kymmenen vuotta sitten julkaistiin tällainen juttu: Koivutisleellä yllättävät näkymät. Vuosikymmen on vierähtänyt, mutta tuote ei ole saanut myyntilupaa! On ilmeisesti liian luonnonmukainen?

Evira ja byrokraatit ovat vuosia kieltäneet luvan sillä perusteella, että EU kieltää kyseessä olevat luvat. Vuosien vääntämisen jälkeen selvisi että kasvinsuojeluaineiden luvat myöntääkin Evira, eikä siihen tarvitse EU:ta sekoittaa. Lieneekö juuri tästä syystä tukahdutettu järjestelmällisesti luonnonmukaiset torjunta-aine-innovaatiot ympäri Suomea?

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa on löydetty kaikkiaan yli 30 kohdetta, joihin koivutisle tehoaa, mutta se ei tunnu byrokraateille riittävän.

Christer Sundqvist

Lue seuraavaksi