Seuraavan kerran kun taaperosi käyttäytyy hankalasti, erityisen ujosti, on hellyydenkipeä tai saa uhmakkaan känkkäränkkä-kohtauksen voi se kenties olla suoliston mikrobikannan aikaansaamaa. Suolisto ja aivot nimittäin ovat yhteydessä toisiinsa, se mitä tapahtuu suolistossa vaikuttaa ihmisten tunteisiin ja käyttäytymiseen ja toisin päin.

Tutkijat Ohion State yliopistosta tutkivat erilaisia mikrobeja 18-27 kuukauden ikäisten lasten ruoansulatuselimistöstä. He totesivat tutkimuksessaan, että joidenkin bakteerien liikakasvu tai yksipuolisuus vaikuttaa lasten käytökseen, etenkin pojilla.

Vastaavuussuhde säilyi ennallaan vaikka tutkijat ottivat huomioon imetyksen keston, ruokavalion ja syntymistavan. Kaikkien näiden tiedetään vaikuttavan siihen minkä tyyppisiä mikrobeja lasten suolistoon kehittyy.

Tutkijoiden motiivina ei ole auttaa vanhempia torjumaan ”känkkäränkkä”-kohtauksia, vaan selvittämään miten ja missä krooniset sairaudet kuten astma, allergiat ja suolistosairaudet syntyvät.

”Löysimme huomattavaa todistusaineistoa siitä että suolisto bakteerit toimivat vuorovaikutuksessa stressihormonien kanssa- nämä samat hormonit on yhdistetty niin lihavuuden kuin astmankin syntyyn. Taaperoiden temperamentti antaa meille suuntaviivoja siitä kuinka keho reagoi stressiin, tämä tieto yhdistettynä heidän suoliston mikrobikannan tilaansa, auttaa meitä tunnistamaan vaihtoehtoja kroonisten sairausten puhkeamisen estämiseen aiemmin ”

– Kertoo tutkija-lääkäri Lisa Christian Ohio State Institute for Behavioral Medicine Research-Keskuksesta.

Christian ja lääkäri-mikrobiologi Michael Bailey tutkivat ulostenäytteet 77 pojalta ja tytöltä. He löysivät yhteyden siihen, että lapset joilla oli geneettisesti monipuolinen suoliston bakteerikanta, kokivat enemmän positiivisia tunteita, uteliaisuutta, sosiaalisuutta, ja impulsiivisuutta. Ainoastaan pojissa tutkijat havaitsivat, että ekstrovertit luonteenpiirteet olivat yhteydessä runsaaseen Rikenellaceae ja Ruminococcaceae, Dialister, parabacteroides –bakteerien esiintyvyyteen.

Bakteerien, suoliston ja aivojen välillä on selkeä yhteys, mutta emme tiedä mikä tai kuka laukaisee yhteyden. Kenties lapsilla  jotka ovat enemmän ulospäin suuntautuneita on vähemmän stressihormoneita vaikuttamassa suolistoon kuin ujoilla lapsilla. Tai kenties suolistobakteerit lieventävät stressiä ”– toteaa Bailey.

Keskiverto ruoansulatuselimistö sisältää 400-500 erilaista lajia bakteereja, suurin osa niistä kuuluu yhteen kymmenestä bakteerien pääjaksosta. Edistysaskeleet  DNA-pohjaisissa tutkimustavoissa ovat antaneet tutkijoille mahdollisuuden identifioida bakteereita ulostenäytteistä, jolloin myös on pystytty keskittymään tarkempaan näkymään mikrobien esiintyvyyden laajuudesta ja siitä mistä mikrobikanta koostuu.

Ennen bakteerit kerättiin näytteistä laboratorioissa, ja tutkijat ajattelivat, että se mitä kasvoi näytteessä oli suora peilaus siitä mikä on tilanne suolistossa. Kaikki hallitsevat bakteeristot joita löydettiin tutkimuksessa on aiemminkin liitetty joko muuttuneeseen käytökseen, tai immuunivasteeseen.

Kuten muissakin lapsiin kohdistuvissa käytökseen keskittyneissä tutkimuksissa, tässäkin tutkimuksessa tutkijat erottelivat löydöksensä sukupuolen mukaan analysoidakseen temperamenttia. Kaiken kaikkiaan, tutkimus löysi muutamia eroavaisuuksia joidenkin suolistomikrobien esiintyvyyden ja laajuuden välillä kun verrattiin tyttöjä ja poikia keskenään.

Tutkijat yleisesti uskovat, että suoliston mikrobiomi on pääsääntöisesti kehittynyt kahteen ikävuoteen mennessä. Dramaattisia muutoksia suoliston mikrobikannassa tapahtuu silloin kun lapsi syntyy. Vauvat poimivat bakteereja synnytyksen aikana ja synnytyksen jälkeen äitiensä synnytyskanavasta ja imetyksen aikana. Sektiolla syntyneillä on erilainen mikrobikanta kuin alateitse syntyneillä vauvoilla. Kuitenkin tutkijat havaitsivat, että suolistobakteerien koostumukseen ei syntymä tavalla, ruokavaliolla tai imetyksen kestolla ollut juurikaan merkitystä. Tutkijoiden huomiona mainittakoon vielä, että he eivät niinkään katsoneet lasten yksityiskohtaisia ruokavalioita, mutta katsoivat yleisesti milloin ruokia alettiin maistelemaan ja kuinka useasti päivittäin.

Tutkijoiden huomioima assosiaatio lasten temperamenttien ja suoliston bakteerikannan välillä ei eronnut toisistaan vaikka lasten ruokavaliot saattoivatkin olla erilaisia.

Kuitenkin, on mahdollista , että ruokavalion merkitys korostuisi jos tutkijat olisivat hyödyntäneet tarkempaa ja laajempaa tutkimusmetodia. On kuitenkin todennäköisesti mahdollista, että lasten syömällä ruoalla on selkeää vaikutusta suoliston mikrobikantaan ja tätä kautta käytökseen ja tunteisiin.

Tutkijat eivät vielä tiedä varmaksi miltä terve suolistobakteerien yhdistelmä näyttää, tai mikä vaikuttaa sen kehitykseen. Suoliston kunnon tukeminen on kuitenkin hyvin tärkeää jo pienestä lähtien. Monet, varsinkin suolioireisten allergisten lasten vanhemmat tiedostavat mikä vaikutus lasten käytökseen ja temperamenttiin on suoliston kunnolla, varsinkin jos sen kanssa on ongelmia. Suoliston mikrobikannan muutokset huonompaan on myös joissain tapauksissa liitetty autismin kirjoon liittyvien sairauksien syntyyn.

Tutkimuksen tekijät lääkärit Christian ja Bailey jatkavat tutkimuksiaan siitä kuinka suoliston mikrobikanta vaikuttaa ihmeisten terveyteen ja käytökseen. Viimeisin uusi tutkimus paljasti sen, että ylipainoisten äitien vauvoilla on erilainen suoliston bakteerikanta kun normaalipainoisten äitien vauvoilla. Tutkijoiden tulevana agendana on selvittää mikä on yhteys tämän eroavuuden ja myöhemmässä lapsuudessa mahdollisesti kehittyvän ylipainon välillä.

Lähde:

https://stressandpregnancy.osumc.edu/SiteCollectionDocuments/2015,%20Gut%20microbiome%20composition%20is%20associated%20with%20temperament%20during.pdf

Lue lisää:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3564498/

http://www.huffingtonpost.com/john-rodakis/autism-causes_b_7172616.html

Lue seuraavaksi